Hiilijalanjälkilaskenta

Metodologia, 2023

Johdanto

Hiilijalanjälkilaskenta on ilmastotavoitteidemme keskeinen mittari. Vuodesta 2023 alkaen olemme laskeneet yhtiömme (Sotkamo Silver Oy) hiilijalanjäljen noudattaen World Resources Instituten (WRI) ja World Business Council for Sustainable Developmentin (WBCSD) greenhouse gas protokollaa1 (GHG Protokolla) ja sitä tukevia ohjeistuksia.2,3,4

Kasvihuonekaasupäästöt on laskettu takautuvasti myös vuodelle 2022 vertailukelpoisen tiedon saamiseksi. Käytössä oleva laskentamenetelmä, käytetyt rajaukset ja data on esitetty tässä dokumentissa. Raportoimme kasvihuonekaasupäästöt vuosittain osana kestävyysraporttia. Metodologian päivitämme vuosittain ja raportoimme merkittävimmät muutokset kestävyysraportissa.

Sitoudumme Pariisin ilmastosopimuksen mukaiseen tavoitteeseen rajoittaa ilmastonlämpeneminen 1,5 asteeseen. Suunnittelemme toimia hiilineutraalisuuden saavuttamiseksi 2035 mennessä.

KÄYTETYT RAJAUKSET

ORGANISAATIORAJAUKSET

Noudatamme laskennassa operatiivisen kontrollin periaatetta. Tämä tarkoittaa, että huomioimme kasvihuonekaasupäästöt yrityksistä, joissa meillä on omistusosuus tai operatiivinen kontrolli. Operatiivinen kontrolli tarkoittaa, että yhtiöllämme on täysi valta esitellä ja toteuttaa toimintapolitiikkojamme kyseisessä toiminnassa. Operatiivisen hallinnan lähestymistavalla kirjaamme 100 % päästöistä toiminnoista, joista yhtiöllämme on operatiivinen hallinta.

Yhtiömme palveluksessa on urakoitsijoita, jotka ovat keskeinen osa Sotkamon hopeakaivoksen toimintaa. Urakoitsijat ovat sitoutuneet noudattamaan sopimusehtojamme, joiden noudattamista valvomme. Voidaan todeta, että yhtiöllämme on operatiivinen kontrolli urakoitsijoiden toiminnasta kaivosalueella, mutta ei omistusosuutta. On korostettava, että operatiivinen kontrolli ei tarkoita, että yhtiöllämme olisi valta tehdä kaikki päätökset urakoitsijoiden toiminnassa kaivosalueella. Kaivosteollisuuden yleisen käytännön mukaan sisällytämme urakoitsijoiden kaivosalueella aiheuttamat Scope 1 ja 2 päästöt osaksi omaa scope 1 ja 2 laskentaamme. Tämä poikkeaa GHG protokollan operatiivisen kontrollin konsolidointiperiaatteesta, ottaen huomioon toimialan ominaispiirteet.

OPERATIIVISET RAJAT

Operatiiviset rajat tarkoittavat päästölähteitä, jotka olemme huomioineet laskennassa. Operatiivisten rajausten määrittämisen tarkoituksena on:

• Määrittää, mitkä päästölähteet sisällytetään
• Luokitella päästölähteet kaksoislaskennan välttämiseksi
• Tarjota sidosryhmille hyödyllisempää tietoa
• Auttaa hallitsemaan kasvihuonekaasupäästöjen riskejä ja mahdollisuuksia arvoketjussa.

Sotkamo Silverin laskenta kattaa scopet 1 ja 2 sekä olennaisimmat kategoriat scope 3 osalta. Huomioidut kategoriat on esitetty taulukossa 1. Ostoenergian markkinaperusteiset päästöt on vuosina 2022 ja 2023 laskettu jäännösjakaumalla, joka kertoo Suomessa kulutetun alkuperältään varmentamattoman sähkön tuotantojakauman sekä sen mukaisen sähkön tuotannon keskimääräiset hiilidioksidipäästöt. Jäännösjakaumaa on käytetty, koska toimittajakohtaista päästökerrointa ei ole ollut tiedossa. Sijaintiperusteiset ostoenergian päästöt on laskettu alueellisen energiantuotannon päästökertoimen mukaan.

Taulukko 1. Huomioidut kategoriat (2022-2023)

Kategoria	Huomioitu	Ei huomioitu	Ei olennainen
Scope 1
Prosessien suorat päästöt (Räjähteet)	X
Muut prosessien suorat päästöt	X
Omat ja liisatut ajoneuvot	X
Scope 2
Ostosähkö	X
Scope 3 – Upstream
Ostetut tuotteet ja palvelut	X
Pääomahyödykkeet			X
Polttoaineisiin ja energiaan liittyvät aktiviteetit	X
Kuljetus ja jakelu	X
Toiminnasta syntyvät jätteet	X
Liikematkustus		X
Työmatkaliikenne	X
Liisatut varat			X
Scope 3 – Downstream
Kuljetukset ja jakelu	X
Myytyjen tuotteiden prosessointi			X
Myytyjen tuotteiden käyttö			X
Myytyjen tuotteiden käsittely, kierrätys ja loppusijoittaminen			X
Liisatut varat			X
Franchise			X
Sijoitukset			X

 

DATAN KERÄYS JA VALIDOINTI

Primääridataa eli laskentaan sisällytettyjen päästölähteiden kulutustietojen keruuta varten on laadittu lomake, jonne tarvittavat tiedot kerätään asetettuja organisaatio- ja operatiivisia rajauksia noudattaen. Kullekin päästölähteelle on määritetty sen edustavuus (esim. Sotkamo Silver tai palveluntarjoaja), käyttökohde sekä kulutus inventaariovuonna. Tiedot kerätään massaperusteisesti, ainoastaan laskentaan sisällytetyt palvelut kerätään euromääräisinä tietoina.

PÄÄSTÖKERTOIMIEN VALINTA JA VALIDOINTI

Sekundäärinen data eli päästökertoimet määritetään kullekin päästölähteelle ja tehdään vuosittain tarvittavat päivitykset. Päästökertoimen valintakriteerit ovat teknologia, maantieteellinen edustavuus ja julkaisuvuosi. Tarvittaessa tehdään konservatiivisia ja relevantteja oletuksia. Laskennassa käytettävien päästökertoimien lähteet kategorioittain on esitetty taulukossa.

Taulukko 2. Päästökertoimien lähteet

Päästölähde	Päästökertoimien lähteet
Polttoaineet – Koneet ja laitteet	DEFRA, Tilastokeskus
Polttoaineet – Oma energiantuotanto	DEFRA
Prosessin suorat päästöt (räjähteet)	The Norwegian EPD Foundation
Ostosähkö	Fingrid, Energiavirasto
Ostetut tuotteet	Ecoinvent 3.8
Ostetut palvelut	Envimat
Polttoaineisiin ja energiaan liittyvät aktiviteetit	DEFRA
Kuljetukset ja jakelu (Upstream)	DEFRA
Toiminnasta syntyvät jätteet	Ecoinvent 3.8, WWF
Työmatkaliikenne	Liikennefakta.fi
Kuljetukset ja jakelu (Downstream)	DEFRA

 

Epävarmuustekijät ja poisrajatut päästölähteet

SCOPE 1

Laskennassa epävarmuustekijät liittyvät prosessien suoriin kasvihuonekaasupäästöihin. Rikastusprosessista ennakoidaan aiheutuvan vähäisiä kasvihuonekaasupäästöjä, mutta niitä ei ole määritetty. Rikastusprosessista aiheutuvat laskennalliset kasvihuonekaasupäästöt selvitetään vuoden 2024 aikana.

SCOPE 3

Laskentaan sisällytetyt ostetut tuotteet kattavat merkittävimmän osan vuotuisista ostoista. Dataa ei ole toistaiseksi saatavilla kaivosvarusteluista, joten ne eivät sisälly laskentaan. Lisäksi kolmelle ostetulle tuotteelle ei ole pystytty määrittämään päästökerrointa. Ostettuihin tuotteisiin kohdistuvien puutteiden vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin on arvioitu kuitenkin vähäisiksi. Kattavuutta pyritään lisäämään vuoden 2024 aikana parantamalla primääridatanhallintaa.

Kategoriassa ostetut palvelut on huomioitu siivous- ja tekstiilipalvelut. Muut palvelut on primääridatan saatavuuden vuoksi rajattu laskennan ulkopuolelle. Palveluihin kohdistuvien puutteiden vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin on arvioitu kuitenkin vähäisiksi.

Laskennassa ei ole huomioitu liikematkustusta. Yhtiömme liikematkustus on vähäistä, eikä tällä arviodia olevan merkittävää vaikutusta kasvihuonekaasupäästöihin. Liikematkustus on primääridatan saatavuuden vuoksi rajattu laskennan ulkopuolelle.

Scope 3 kategorioiden kattavuutta pyritään lisäämään vuoden 2024 aikana parantamalla primääridatanhallintaa. 

 

Lähteet

1. THE GREENHOUSE GAS PROTOCOL - A CORPORATE ACCOUNTING AND REPORTING STANDARD REVISED EDITION
2. GHG PROTOCOL SCOPE 2 GUIDANCE - AN AMENDMENT TO THE GHG PROTOCOL CORPORATE STANDARD
3. CORPORATE VALUE CHAIN (SCOPE 3) ACCOUNTING AND REPORTING STANDARD - SUPPLEMENT TO THE GHG PROTOCOL CORPORATE ACCOUNTING AND REPORTING STANDARD
4. SUPPLEMENT TO THE GHG PROTOCOL CORPORATE ACCOUNTING AND REPORTING STANDARD - SUPPLEMENT TO THE CORPORATE VALUE CHAIN (SCOPE 3) ACCOUNTING & REPORTING STANDARD CO2 CH4 SF6 N2O HFCS PFCS PURCHASED ELECTRICITY, STEAM, HEATING & COOLING FOR OWN USE PURCHASED GOODS AND SERVICES CAPITAL GOODS FUEL AND ENERGY RELATED ACTIVITIES TRANSPORTATION AND DISTRIBUTION WASTE GENERATED IN OPERATIONS BUSINESS TRAVEL TRANSPORTATION